Kuka sammutti kaikki valot?

Aamulla on pimeää, illalla ja yöllä on pimeää - jopa keskellä päivää on pimeää. Eikä vielä ole edes täysin pimein aika vuodesta.

Mitäpä sitten tekee lievästä kaamosmasennuksesta (tai ehkä paremminkin tuntuvasta kaamosväsymyksestä) kärsivä naisihminen? Ei. Hän ei lähde lomailemaan etelän kirkkaaseen aurinkoon, ei osta kirkasvalolamppuja tai mitä-lie-kuulokkeita, vaan pakkaa laukkuunsa lämpimiä vaatteita ja lähtee kaupungin keinotekoisia valoja karkuun pimeän tähtitaivaan alle keskelle perisuomalaista, syksyisen synkkää metsämaisemaa. 

Vaikka paikan päällä odottaakin mökki kaikilla nykyaikaisilla sähköisillä mukavuuksilla, tämä ilta vietetään  mahdollisimman yksinkertaisesti ja vanhanaikaisesti syksyn pimeydestä nauttien: saunomista öljylampun valossa, takkatulen tuijottelemista ja viimein kirjavan tilkkutäkin alle nukahtamista rauhoittavaa sateen ropinaa kuunnellen - ei kaihtimien takaa kajastavaa oranssia valoa eikä liikenteen melua, vaan täydellistä pimeyttä ja hiljaisuutta. 

Ja mikä parasta: tämän siedätyshoidon jälkeen kaupungissa näyttää varmasti taas hiukkasen valoisammalta!

Rentouttavaa ja tunnelmallista viikonloppua!

- Neiti M