Lauantai-illan inspiraatio

Omien kuvien sijaan pitkästä pitkästä aikaa inspiraatiota jostakin muualta! Bongasin nimittäin juuri Stadshemiltä ihanan asunnon, jossa on yhdistelty kivasti tällä hetkellä omaa silmääni eniten miellyttäviä elementtejä: pääväreinä kaunista valkoista, mustaa ja harmaata, vuodenaikaan sopivia pehmeän ja lämpimän näköisiä, rauhallisen värisiä tekstiilejä, ja sopiva sekoitus moderneja ja vanhoja elementtejä sekä erilaisia pintamateriaaleja. Muutamia pieniä yksityiskohtia (esimerkiksi noita makuuhuoneen Lexintonin tyynyjä) huomioon ottamatta asustelisinkin varmasti oikein onnellisena tuon näköisessä asunnossa! ;)

Kuvat lainattu täältä.

Leppoisaa lauantai-illan ja viikonlopun jatkoa! :)

- Neiti M 


Psst! Stadshemillä vierailun ja tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen poikkesin myös Alvhemillä - oi mitä uusia ihanuuksia sieltäkin löytyi! Omat lempparini keräilin uuden blogipostauksen sijaan Pinterestiin - viimeisimpiä pinnauksiani voi käydä kurkkimassa täältä! 

Kevyttä arkiruokaa: borschkeitto

Löytyyköhän sieltä lukijoiden joukosta kasvissosekeittojen ystäviä..? 

Meillä kasvissosekeitto on kuulunut perus arkiruokavalikoimaamme jo useiden vuosien ajan - erityisesti tällaisina kylmempinä vuodenaikoina - mutta tästä viikosta alkaen se on saanut rinnalleen melkoisen kilpakumppanin! Alta löytyvän reseptin mukaisesti valmistuva herkullisen värikäs kasviskeitto yltää nimittäin makuraatimme mukaan vähintäänkin sosekeiton tasolle niin maullaan, terveellisyydellään kuin helppoudellaan. 

Kyseessähän ei siis ole mikään uusi keksintö, vaan itäeurooppalaiset juuret omaava borschkeitto, jota myös kotoisemmin borssikeitoksi kutsutaan. Keiton pääraaka-aineena ovat punajuuret ja suurena punajuurien ystävänä onkin suorastaan rikos, että tätä keittoa ei ole tullut koskaan aikaisemmin tehtyä itse. Syy tähän on täysin hämärän peitossa, mutta sen tiedän, että tätä meillä tehdään toistekin!

Borschkeitto

400 g raakoja punajuuria

3 porkkanaa

250 g valkokaalia

1 valkosipulinkynsi

1 iso sipuli 

1 rkl öljyä

1,5 l vettä 

3 kasvisliemikuutiota

1-2 rkl balsamiviinietikkaa

timjamia, rosmariinia

mustapippuria

suolaa

Tarjoiluun: smetanaa

1. Pese ja kuori juurekset. Viipaloi juurekset, kaali ja sipulit ohuiksi suikaleiksi.

2. Kuullota suikaloituja kasviksia hetki öljyssä. Älä ruskista.

3. Kaada kasvisliemi kasvisten päälle ja hauduta keittoa kannen alla n.30 minuuttia.

4. Mausta keitto makusi mukaan, hauduta hetki ja tarjoile smetanan kanssa.

Borsch toimii loistavasti reseptini mukaisena kasvisversiona, mutta sekaan voi halutessaan heittää vaikkapa jauhelihaa, nakkeja (testattu!) tai kinkkua.

*****

Reseptiterveisin ja touhukasta torstai-illan jatkoa toivotellen,

- Neiti M

Edit: jep, taidan olla aikaani edellä - vuorokauden nyt ainakin: keskiviikkoiltaahan sitä olisi täytynyt toivotella!

Perjantai-iltana

Perjantai taitaa olla paras päivä viikosta kotona rentoutumiseen ja hyvästä seurasta nauttimiseen. Viime viikonloppuna meillä istuttiinkin iltaa kaveriporukalla, ja aika vierähti vikkelästi pöydän ääressä jutustellen.  Tarjottavina yksinkertaisia, mutta herkullisia pieniä suupaloja punaviinin kera - leipäjuustoa itsetehdyn mustikkahillon kera, kotimaisia omenoita, crostineita (uunissa oliiviöljyn kanssa paahdettua patonkia vuohenjuustolla, saksanpähkinöillä ja kuvasta puuttuvalla hunajalla - kokeilkaa, NIIN hyvää!) ja pöydän täytteeksi vielä perus sipsi+dippi -kombo illan venymisen varalta.

Joskus hyvä seura voi tarkoittaa myös sitä kuuluisaa omaa aikaa itsensä kanssa. Sitä luvassa siis täällä tänään - ensin muutamia velvollisuuksia ja pientä kodin järjestelyä, ja palkinnoksi jotakin kevyttä iltapalaa, kynttilöitä ja kenties joku leffa sohvalla rentoutuen.

Rentouttavaa perjantai-iltaa ja viikonloppua teillekin!

- Neiti M

Ps. Ja tosiaan, sitä puolukkaleipää ei sitten tietenkään riittänyt vierastarjottavaksi, vaikka kuinka olin niin suunnitellut... No, hyvin riittivät onneksi tarjoilut ilman sitäkin..!

Syyskukkia

Oi ja voi, tänään oli pitkästä aikaa ihanan aurinkoinen syyspäivä, eli loistavat olosuhteet valokuvaukselle. Monia potentiaalisia kuvauskohteita ja postausideoita päässä miljoona, mutta kamera matkailee tämän viikon ajan jossakin Suomineidon vyötärön paikkeilla. Tyypillistä.

Kameran puuttuessa päädyinkin sitten selailemaan vanhoja kuvia ja siivoilemaan kuvakansioitani. Löytyihän sieltä lopulta myös muutama ennen julkaisematon otos - esimerkiksi tuo yllä oleva kuva lapsuudenkodin pihasta pari viikkoa sitten haetuista syyshortensioista. 

Hortensiat ovat kyllä yksiä lempikukkiani, niin herkän kauniita ja suloisia sekä näyttäviä samanaikaisesti. Tähän aikaan syksystähän ne ovatkin jo muuttaneet väriään valkoisesta kauniin vaaleanpunaiseksi - täytyykin ehkä hakea niitä taas pari kappaletta maljakkoon loppuviikon piristykseksi!

*****

Ihanaa torstai-illan jatkoa teille kaikille - näillä näkymin palailen tänne taas huomenissa 

pienimuotoisen reseptipostauksen muodossa! :)

- Neiti M

Pirteä puolukkaleipä

Kuten lupailin, luvassa olisi nyt vallitsevaan sadonkorjuuaikaan sopivaa puolukkaista reseptiä. Koska makeita leivonnaisia ja muita herkkuja on tullut tehtyä ja syötyä lähiviikkoina ihan riittävästi, päätin pitkästä aikaa leipoa jotakin suolaista. Niinpä pienen googlailun ja reseptikirjojen selailun jälkeen päädyin lopulta tekemään oikein herkulliseksi osoittautunutta puolukkaleipää.

Tällä reseptillä saat siis helposti vuoallisen rapeakuorisen maukasta leipää, joka maistuu erityisesti uunilämpimänä tai paahdettuna pelkän voin tai esimerkiksi juuston kera. Mikäli onnistun säästämään viimeiset palaset leivästä täksi illaksi, suunnitelmissa olisi tarjota sitä illanistujaisissamme paahdettuna, pieninä suupaloina valkohomejuuston kanssa - nam! 

Puolukkaleipä

3 dl ruisjauhoja

3 dl grahamjauhoja

2 dl vehnäjauhoja

3/4 tl suolaa

3/4 tl leivinjauhetta

1 1/2 tl ruokasoodaa

3 1/2 dl piimää tai jogurttia

3/4 dl siirappia

3/4 dl puolukkasurvosta

n. 1 dl auringonkukansiemeniä

1. Kuumenna uuni 175 asteeseen ja
vuoraa 1,5 litran leipävuoka leivinpaperilla tai voitele se.

2. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja sekoita.

3. Sekoita piimä, siirappi, puolukat ja siemenet keskenään ja lisää ne taikinaan. 

Sekoita mahdollisimman vähän.

4. Painele taikina vuokaan ja paista uunin alatasolla n. 40 minuuttia.

Mikäli joku odotteli ja jäi kaipaamaan makeaa puolukkareseptiä, yksi varteenotettava vaihtoehto voisi olla luottoreseptieni joukkoon nykyään kuuluva puolukkatoscakakku!

Ja tosiaan, tästä päivästä lähtien aikaisempi Leivonnaiset -tunniste on jaettu nyt selvyyden vuoksi makeisiin ja suolaisiin leivonnaisiin. Tunnisteisiin on ilmestynyt myös uusi Sadonkorjuu -kategoria, josta löytyy kauteen liittyviä kuvia ja tunnelmia, reseptejä jne. 

Eipä sitten muuta tällä erää, kivaa perjantain jatkoa te kaikki! :)

- Neiti M

Puolukkaa, puolukkaa

Eilisen illan vietimme rattoisasti puolukkametsässä kyykkien. Tai no, jos tarkkoja ollaan, minä kyykin (vuoroin kameran ja vuoroin poimurin kanssa) ja mies kuikuili puiden latvoja uhkarohkeiden teeriyksilöiden bongaamisen toivossa. Teerien onneksi (ja ehkä hieman myös minun helpotuksekseni) kannoimme kotiintuliaisiksi kuitenkin tällä kertaa vain puoli ämpärillistä puolukoita.

Tänä iltana ohjelmassa olisikin sitten puolukoiden siivousta, survontaa ja pakastusta. Tuoreiden puolukoiden myötä viimevuotisen sadon rippeistä olisi myös pikkuhiljaa hankkiuduttava eroon: vispipuuro poriseekin parhaillaan liedellä ja osa viime vuoden puolukoista taitaa päästä pian uunin lämpöön leipomusten muodossa. Reseptiä siis tuloillaan, mikäli arvovaltainen makuraatimme toteaa luomuksemme blogimerkinnän arvoiseksi! 

Keskiviikkoterveisin,

- Neiti M

Haastetta kerrakseen

Luvassa haasteita elämään heti näin alkuviikosta!

Blogiani on nimittäin muistettu viime kuukausina useilla haasteilla/tunnustuksilla - mikäli oikein muistan, ensimmäiset näistä taisivat tulla jo joskus kevään aikana... Tämän myötä joudunkin tunnustautumaan täällä blogosfäärissä melkoisen huonoksi haasteiden vastaanottajaksi, tai ehkä tarkemminkin niiden huonoksi eteenpäinlähettäjäksi: kaikki saamani haasteet ovat toki ilahduttaneet aina mieltä, mutta lähes poikkeuksetta kaikki "kerro 7 random faktaa itsestäsi" -tyyliset haasteet unohtuvat keskeneräisinä luonnoksiin - miten hankalaa tällaisten haasteiden täyttäminen voikaan olla, puhumattakaan sitten niiden vain 5-15 suosikkiblogin valitsemisesta, joille lähetät haasteen eteenpäin..!?

Pahoittelenkin nyt siis yleisesti aikaansaamattomuuttani haasteisiin vastaamisessa ja kiitän yhteisesti kaikkia teitä, jotka olette minulle niitä lähettäneet! Otan mielelläni haasteita vastaan myös tulevaisuudessa ja yritän parantaa tapani niihin vastaamisessa! :)

*****

Alkuinfon jälkeen seuraakin nyt pientä ryhdistäytymistä: päätin nimittäin tarttua ennätysnopeasti viime viikon lopulla saamaani tunnustukseen/haasteeseen, joka saapui blogiini Paikka maailmassa -blogista lähetetyllä Post it -lappusella - lämmin kiitos sinulle Ginger! :)

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä linkin kera blokkaajaa, jolta sait sen.

2. Anna tunnustus viidelle (5) suosikkiblogillesi ja kerro heille siitä.

3. Kopioi Post it -lapun kuva ja liitä blogiisi.

4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla ja toivo, että lempiblokkaajasi jakavat sen eteenpäin.

Laitan lappusen siis eteenpäin seuraaville ihanille blogeille:

No home without you
Sweet life by carita

Esmeraldas

Omadeco by J

lisbet-e

Pahoitteluni, mikäli olette tämän haasteen jo saaneet! Eikä sitten kenellekään turhia paineita haasteen eteenpäinjaosta ;)

*****

Blogiani on muistettu vime kuukausina myös mm. One lovely blog award sekä Liebster blog -tunnustuksilla/haasteilla.  Koska nämä haasteet ovat kiertäneet täällä blogosfäärissä jo jonkin aikaan, taidan tällä kertaa jättää näihin liittyvät listaukset ja eteenpäinjaot tekemättä. Näistä on kuitenkin kiittäminen ainakin Looking for clementines -blogin Tuulia sekä Kohti kotisaarta -blogin Sannaa - lämpimät kiitokset siis teillekin muistamisesta! :)

*****

Aurinkoa alkaneeseen viikkoon - 
jos ei muuten, niin ainakin tuon parvekkeellamme kukoistavan auringonkukan välityksellä! :)

- Neiti M

Syksyistä tunnelmaa

En olekaan vielä kertonut, että lähikauppaamme vievän kadun vierestä löytyy jännä puu. Tai jos tarkkoja ollaan, jännää ei ole niinkään itse puu, vaan sen kävyt: ne ovat nimittäin melkolailla tavallisen männyn käpyjen kaltaisia, mutta hieman suurempia, "tuuheampia" ja siksi jollakin tapaa suloisempia.

Seuraa tunnustus: olen ehkä muutaman kerran saattanut sujautella näitä söpöisiä käpysiä vaivihkaa laukkuuni kauppareissuillani, tuon kyseisen puun ohi kulkiessani. Silloin tällöin saatan jopa kiertää yhden ylimääräisen korttelin tuon puun takia, tullessani kotiin päin jostakin toiselta suunnalta. Joskus puu (tai tuuli) on nimittäin ollut suosiollinen ja heitellyt käpyjä ulottuvilleni jalkakäytävälle - harmittavan usein on kuitenkin käynyt niin, että hienoimmat käpyset ovat tippuneet juuri sinne aidatun alueen valvotulle, väärälle puolelle. Hmm... entä jos seuraavalla kerralla hypähtäisinkin vain vikkelästi kiviaidan yli (se on aika matala), hymyilisin nätisti valvontakameralle, keräilisin kävyt pikaisesti mukaani ja veisin ne parempaan kotiin iloisesti kameralle vilkuttaen - jos en kerta eläissäni ole omenavarkaisille uskaltautunut, niin mitenhän olisi käpyvarkauden laita..? ;)

Niin, ja avopuolisoni sanoin: mihinhän ihmeeseen minä näitä käpyjä sitten tarvitsen? No, en ehkä niinkään tarvitse, mutta ajattelin niiden tuovan kivaa syksyistä tunnelmaa olohuoneen kynttiläasetelmiini. Ja sinnehän ne sitten päätyivätkin - saa nähdä mitä keksin niille tässä syksyn mittaan, aineksia voisi olla vaikkapa jonkinnäköiseen DIY-projektiin.

Perjantaiterveisin ja ihanaa viikonloppua kaikille toivotellen,

- Neiti M

Apple pie - omenapiirakka amerikkalaisittain

Slurps. Ensimmäinen sana, joka tuli mieleen miettiessäni tätä alkutekstiä reseptini myyntipuheeksi. Toinen sana on nam!

Toisin sanoen, tämä kotimaisista omenoista amerikkalaiseen tapaan tehty omenapiirakka on aivan taivaallisen hyvää: siis slurps ja nam, vaikka tein piirakan laiskuuttani pakastetaikinasta, unohdin voidella vuoan ja kaiken lisäksi vielä piirakankin ennen uuniin laittoa. Myös ensi kertaa kokeilemani palmikkokoristus piiraan reunoille hieman epäonnistui (ulkonäöllisesti ja paistui paksuutensa takia hieman liian kovaksi), mutta sekään ei siis onnistunut pilaamaan tämän piirakan herkullisuutta. Kokeilkaa itse, jos ette usko!

Apple pie - Omenapiirakka

Täyte:

1 kg omenoita

1 dl hillosokeria

1/2 dl fariinisokeria

1 1/2 tl kanelia

2 rkl vehnäjauhoja

3 rkl sitruunamehua

1/2 sitruunan raastettu kuori

Voitaikina: pakastealtaasta

Voiteluun: 1 muna

1. Sulata piirakkataikina ajoissa ohjeen mukaan.

2. Voitele piirakkavuoka ja jaa sulanut taikina kahteen osaan. 

3. Kaulitse ensin pohja hieman vuokaa suuremmaksi levyksi niin, että se ulottuu myös
vuoan reunoille ja asettele pohja sitten paikoilleen.

4. Tee täyte: poista omenankodat, kuori ja paloittele omenat lohkoiksi - 

sekoita omenoiden joukkoon muut täytteen ainekset.

5. Kaulitse kansi ja asettele se paikoilleen. Koristele pinta halutessasi ja voitele piirakka munalla.

6. Paista piirakkaa uunin alatasolla 200 asteessa n. tunnin verran.

7. Jäähdytä piirakka ja nauti se haaleana vaahdotetun vaniljakastikkeen kera. 

  

Herkutteluterveisin ja rattoisaa torstai-iltaa toivotellen,

- Neiti M


Psst.. Te lähipäivinä ilmestyneet muutamat uudet lukijat: lämpimästi tervetuloa - kiva että olette löytäneet tänne! :)

Uutta olohuoneeseen

Muutama viikko sitten postailinkin tänne kuvakollaasin muodossa toivelistaani tulevia astiahankintoja silmällä pitäen. Astiakaappien ohella uudistusta kaipailtaisiin näin uuden vuodenajan tullen erityisesti olohuoneen puolelle: ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui tässä postauksessa näkynyt sohva, joka tyynykokoelmineen kaipaisi kesäisen raikkaiden värien tilalle jotain vallitsevaan vuodenaikaan sopivampaa, rauhallisempaa värimaailmaa ja hieman selkeämpää yleisilmettä.

Tyynyt H&M - Valkoinen peite ja kynttilät Ikea - Harmaa peite Hemtex- Tuoksutikut Zara Home (Ellos) 
- LightHouse lyhty Normann Copenhagen (Finnish Design Shop)

Niinpä kesäisen kirjava tyynykokoelmani olisi tarkoitus vaihtaa pian hillitympään valkoisen, mustan ja harmaan yhdistelmään - näiden ikisuosikkien lisäksi olen yllätyksekseni innostunut etenkin tämän syksyn The Väristä, viininpunaisesta, joka on ollut yksi inhokkiväreistäni niin pukeutumisessa kuin sisustuksessa niin kauan kuin muistan.

Väripäivityksen ohella voisin uudistaa sohvan ilmettä myös erilaisten pintamateriaalien ja kuvioiden avulla - peruspuuvillaisten, rauhallisen väristen tyynyjen joukkoon voisi hankkia vaikkapa graafisia kuvioita tai printtejä sekä pitsistä tai neulottua pintaa. Sohvan uusi ilme täydentyisi uudella valkoisella tai harmaalla peitteellä: nykyinen beige väri (ja koko sohva muutenkin) nimittäin kyllästyttää melkoisesti, ja uuden sohvapeitteen avulla uuden sohvan himoa voisi ehkä siirtää tuonnemmaksi - tiedä sitten, miten tuollainen kaavailemani normaali suorakaiteen muotoinen parisängyn päiväpeite soveltuu divaanisohvan päälliseksi, onko kellään kokemuksia?

Uusien sohvatekstiilien lisäksi syksyistä tunnelmaa olohuoneeseen tuovat tietenkin myös kynttilät ja lyhdyt: Normann Copenhagenin "valotalon" kelpuuttaisin kotiini vaikka heti ja rakastamieni tuoksukynttilöiden tilalla voisi kokeilla joskus tuoksutikkuja: Zara Homen tikkuset pulloineen miellyttävät ainakin silmää, mutta mitenhän on itse tuoksujen laita - ovatko liian voimakkaita (suitsukemaisia) ja kestävätköhän luvattujen 2 kuukauden ajan..?

*****

Joko te olette päivittäneet sisustusta syksyisempään - vai mennäänkö teillä kenties 

samalla sisustuksella vuoden ajasta riippumatta?

- Neiti M

Syyskuun ensimmäinen

Tervetuloa syksy ja syyskuun ensimmäinen! 

Itse aloittelin syksyn normaalista vuosiaikataulustani (elokuu = vielä kesä) poiketen jo päivän etuajassa, hiippailemalla eilisillan hämärinä tunteina täyden kuun valossa omenavarkaissa, kankainen säkki olalla keikkuen - ja kyllä muuten kannatti! Oi sitä ihanaa jännityksen tunnetta ja onnistumisen riemua, kun kiitää hiljaisen kaupungin läpi saaliin kanssa hymyillen kohti kotia, välttyen kiinnijäämiseltä ja epäileviltä katseilta!

Okei, tunnustetaan, totuus taitaa olla tarua tylsempää - kunnon kansalaisena keräilin nimittäin omenat muovi... siis ympäristöystävällisiin kangaskasseihin ihan täysin luvan kanssa ja keskellä aurinkoisen kirkasta päivää. Joka tapauksessa, saalis oli kuitenkin hyvä ja nyt tekisikin sitten mieli leipoa piirakkaa tai vähintäänkin kauraomenapaistosta, mutta velvollisuudet kutsuvat juuri nyt muualle. Omenaisia herkkuja (ja niitä reseptejä) lienee kuitenkin luvassa lähiaikoina, sillä ilmaisia omenoita kuulema saa (tai jopa pitää) tuoda kotiin niin paljon kuin vain jaksaa kantaa. 

Ihanaa alkanutta syyskuuta ja tunnelmallisia syyspäiviä toivotellen,

- Neiti M

Psst.. Lisää syksyisiä fiiliksiä eilisessä postauksessa sekä Pinterestin Syksy-kansiossani 
- saa käydä kurkkimassa! :)